Miten saada innostusta leipomiseen?

Toisinaan naapurista tuleva aivan ihana tuoksu tai kaverin sosiaaliseen mediaan postaamat kuvat innostavat itseäänkin kokeilemaan uusia leipomuksia tai tekemään vanhoja tuttuja reseptejä uudestaan. Mutta entäpä silloin, kun on jo luvannut leipoa siskon synttäreille tai ystävän juhliin, mutta leipominen ei voisi vähempää kiinnostaa? Tai miljoona muuta projektia ja kiireet töissä painava päälle? Motivaatiota voi löytää monella tavalla, eikä leipomisesta tarvitse tulla ikävää pakkopullaa.

Kuinka motivoida itseään

Itsensä motivointi on usein jopa vaikeampaa kuin muiden. Kun mikään ei tunnu innostavan, ei leipominen varmasti ole ykkössijalla. Yksi hyvä keino on kuvien katsominen joko some-kanavilta tai keittokirjoista. Visuaalinen aivojen herättely on yksi tärkeimmistä keinoista mihin tahansa oppimiseen ja itsensä aktivointiin. Kannattaa myös miettiä valmiiksi omat työvaiheensa ja visualisoida koko prosessi, niin että työvaiheet ja suunnitelma on valmiiksi pään sisällä, siten aloittaminen ei enää tunnu niin hankalalta. Sen jälkeen kannattaa myös pitää oma mielensä positiivisena ja orientoitua lopputulokseen.

Itseään kannattaa myös palkita samalla. Tämä hoituu esimerkiksi leipomalla hieman enemmän, niin, että voi syödä itse osan lopputuloksesta. Myös taikinan maistelu tai kulhojen nuoleminen tuo melkoista lisämotivaatiota. Itselle kannattaa siis varata myös herkuteltavaa, sillä makean syöminen on varsinkin leipurille melkoisen hyvä motivaation kohottaja. Ja tietysti myös valmiiden tuotteiden suhteen kannattaa tehdä hieman ylimääräistä, että voi säästää itselleen muutaman suoraan uunista tulleen muffinssin syötäväksi, kun herkullinen tuoksu on vielä aivan vastustamaton.

Rahakin on voimakas motivaattori ja leipominen itse on myös kustannuksiltaan halvempaa kuin valmiiden tuotteiden ostaminen, varsinkin kun kyse on isoista määristä. Jos täysin alusta asti tekeminen ei kuitenkaan huvita, voi kaupasta ostaa valmistaikinoita ja aloittaa puolivälistä niin, että tehtävää jää vähemmän ja voi päästää itsensä helpommalla.

Aseta itsellesi tavoitteita tulla paremmaksi kotileipuriksi. Harjoittelu ja erilaisten tuotosten leipominen tuntuu mielekkäämmältä, kun niillä on päämäärä, jota kohti pyrkiä. Se myös konkretisoi tekemisen, kun sille on selkeä päämäärä. Jos haluaa tulla paremmaksi esimerkiksi koristelussa, kannattaa kuvata omia tekeleitään vaikka kuukauden välein ja edistyksen tulee kyllä huomaamaan, mikä puolestaan motivoi jatkamaan.

Kuinka saada myös muut osallistumaan

Myös muiden motivointi esimerkiksi auttamiseen saattaa tuottaa vaikeuksia. Varsinkin perheessä lasten kanssa leipoessa motivaatio on enemmänkin syömisessä kuin kakkujen koristelussa. Tätä voi tietysti hyödyntää palkitsemalla muita samalla tavalla kuin itseäänkin. Myös koristelusta voi tehdä hauskoja pelejä ja kilpailuja. Lasten kanssa tavoitteita ei alkuun kannata asettaa liian vaativiksi, sillä se johtaa herkästi kyllästymiseen.

Hyviä koristeluhetkiä lasten kanssa saa esimerkiksi tekemällä sokerimassasta koristeita valmiiden muottien avulla ja asettelemalla niitä vaikka kakkuihin. Kokeneemmalle pikku leipurille voi antaa marsipaania muovattavaksi ja niistä saa tehdä haluamiaan koristeita. Myös pursottaminen sujuu usein pienillä käsillä yllättävänkin näppärästi, kun vain tekniikka on hallussa. Jos aikaa on riittävästi, lasten kanssa voi tehdä vaikka alusta asti kaikki vaiheet yhdessä. Taikinan vaivaamiseen voi olla hyväkin saada yhdet ylimääräiset kädet vuorottelemaan.

Kun motivaatio ei siltikään löydy

Jos kerta kaikkiaan kulhojen kaivaminen esille, sekoittelu, kaulitseminen ja vatkaaminen ei vain kaikkien yritysten jälkeenkään kiinnosta, kannattaa suosiolla jättää leipomiset toiseen kertaan. Harva harrastus on hauska silloin, kun sitä joutuu tekemään hampaat irvessä. Tämä puolestaan vie motivaation entistä alemmaksi. Jos tekeminen ei ole hauskaa, tästä päästään ikävään noidankehään. Anna siis itsellesi toisinaan lupa pitää vapaata tai luistaa tekemisestä esimerkiksi valmisleivosten avulla. Seuraavalla kerralla palaat kaulimen ja hellan ääreen entistä innokkaampana.